Ostoskeskuksessa vilisee ihmisiä. Täällä sukkuloivia nuoria katsellessaan katsoja näkee heidät
omien suodattamiensa läpi: joku näkee potentiaalisia rikollisia, toinen fiksuja ja aktiivisia
yhteiskunnan jäseniä, kolmannelle he ovat vain osa anonyymia ihmisvirtaa.
Nuoret nykyään ovat raittiimpia, suvaitsevampia ja lainkuuliaisempia kuin suuret ikäluokat
nuoruudessaan, mutta silti heihin kohdistuu monenlaisia ennakkoluuloja ja negatiivisia
stereotypioita.
Näin kirjoittaa 20 vuotta nuorten käyttäytymistä tutkinut Nuorisotutkimusseuran dosentti Tomi Kiilakoski. Nuorisobarometri on viimeisinä vuosina osoittanut, että suomalaiset nuoret kärsivät sosiaalisen luottamuksen laskusta. Nuorten keskuudessa kyynisyys ja epäluottamus ovat kasvaneet nopeasti ja erityisesti nuorten poikien luottamus toisiin kanssaihmisiin ihmisiin on laskenut.
“Meillä on yhteiskunnallinen yksimielisyys siitä, että meidän pitäisi tehdä paljon enemmän
ennaltaehkäisevää toimintaa syrjäytymistä vastaan. Jostain syystä se ei tapahdu. Me tarvitaan
erilaisia ja uusia ennaltaehkäiseviä toimintoja – sellaisia kuin esimerkiksi Gutsy Go”, Kiilakoski
sanoo.
Nuorisotutkimusseuran tutkijat haastattelivat Gutsy Go -toimintaan osallistuneita nuoria pari
kuukautta Gutsy -viikkojen jälkeen. Yksi kantava teema toistuu haastatteluissa: nuorten kyky murtautua ulos odotusten ja roolien rajoista. Nuoret kertovat itseluottamuksen kasvusta, rohkeudesta sanoa mielipiteensä ja auttaa muita ihmisiä.
“Gutsy Go:n tekee kiinnostavaksi yhdistelmä asioita. Tiimissä on vahvaa nuoriso-osaamista ja
mediaosaamista. Elämyspedagoginen elementti on kiinnostava – se sysää ihmiset kokemaan
arjen ympäristöstä jotain uutta”, Kiilakoski sanoo.
Kiilakosken mukaan Gutsy Go-viikkojen aikana toteutetut rauhanteot ovat nuorille usein ensimmäinen kerta, kun he pääsevät antamaan oman panoksensa lähiyhteisön hyväksi. Kädenojennus itse valitun kohteen hyväksi vahvistaa tunnetta yhteisöllisyydestä. Gutsy Go tarjoaa nuorille itsetuntoa kohottavia kyvykkyyden, vaikuttamisen ja arvostetuksi tulemisen kokemuksia, jotka uudistavat heidän omaa kuvaa itsestään ja toisistaan yksilöinä ja ryhmänä.
Nuoret ratkaisuna, ei ongelmana
Nuoret kertoivat Nuorisotutkimusseuran tutkijoille, kuinka nuoriin penseästi suhtautuneet
katsoivat heitä uusin silmin sen jälkeen, kun nuoret ovat ennakkoluulottomasti lähestyneet
Gutsy Go-viikolla mielenterveyskuntoutujia, turvapaikanhakijoita ja asunnottomia ja kohdanneet
heidät ihmisinä. Gutsy Go:n avulla nuoret nähdään uusin silmin: Ei ongelmana vaan ratkaisuna.
“Monesti se apu, jota tarjotaan nuorille, tulee verrattain myöhässä. Monet nuoret saavat apua
vasta kun he ovat tosi heikossa hapessa”, Kiilakoski sanoo.
Tutkijaa kiehtoo Gutsy Go:n yhteisömetodi, sillä se koskettaa kaikkia nuoria – niitä joilla menee
hyvin ja niitä joilla menee huonommin.
“Meillä on aika yksilökeskeinen tapa ajatella kasvatusta. Gutsy Go ei leimaa. Nekin nuoret, jotka
jäävät paikallisten nuorisotyöntekijöiden tavoittamattomiin, saapuvat maanantaiaamun Gutsy Go
-starttiin koulussaan samalle penkkiriville kuin ikätoverinsa”, Kiilakoski sanoo.
Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan toinen huolenaihe on nuorten heikentynyt luottamus
omaan tulevaisuuteensa. Kyselyssä selvisi, että etenkin luottamus Suomen tulevaisuuteen
asuinmaana on selvästi heikentynyt. Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan 74% prosenttia
nuorista suhtautui optimistisesti Suomen tulevaisuuteen, mutta vuonna 2016 luku oli tippunut 55
prosenttiin. Viimeisimmän, vuoden 2018 tutkimuksen mukaan vain 25% vastanneista nuorista
suhtautui maailman tulevaisuuteen optimisesti.
“Siihen liittyy huoli ilmastonmuutoksesta, laajemmat teknologiset ja taloudelliset huolet sekä
yksilöllisen kehityksen vaikutus. Suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa korostuu vahvasti
huolipuhe nuorista”, Kiilakoski kommentoi.
Pois tutulta mukavuusalueelta
Gutsy Go:n keskiössä ovat nuorten itse suunnittelemat Gutsy rauhanteot, joilla on välitön
positiivinen vaikutus ympäristöön. Viikon aikana koetaan motivoitumista, pettymyksiä, jännitystä ja onnistumisia, ylipäätään liikutaan tutun mukavuusalueen ulkopuolella. Ne asiat, joita viikon aikana omaksutaan, vaihtelevat nuoresta toiseen: yksi saattaa rohkaistua puhumaan julkisesti, toinen huomaa
osaavansa kuunnella mielenterveyskuntoutujaa ennakkoluulottomammin kuin moni aikuinen.
“Siinä missä perinteinen koulutyö on yleensä tavoiteorientoitunutta, on Gutsy Go:ssa olennaista
varsinaisten rauhantekojen lisäksi myös se, mitä prosessin aikana tapahtuu.” Nuorisotutkimusseuran haastatteluissa selvisi, että nuoret saivat keskimäärin seitsemän uutta kontaktia Gutsy Go -viikon aikana. 81% vastaajista kokivat olevansa arvostettuja ja jopa 88% koki vaikuttaneensa positiivisesti lähiympäristöönsä Gutsy-teollaan.
Sen lisäksi, että nuoret suunnittelevat, toteuttavat ja kuvaavat omat Gutsy Go -projektit – nämä projektit jaetaan lyhyinä videoina sosiaalisessa mediassa. Kiilakoski kiittelee Gutsy Go:ta onnistuneesta mediatyöstä nuorten keskuudessa. Tutkijan mukaan perinteisesti mediakasvatus on ollut haasteellinen osa opetustyötä. Gutsy on kuitenkin onnistunut nivomaan mediatyöskentelyn osaksi kasvatustyötä.
”Nuorten rauhanteoilla mielikuvat nuorista saavat mahdollisuuden muuttua alueellisesti, mutta
myös laajemmin monipuolisen medianäkyvyyden ansiosta.”
Teksti: Karolina Miller
