Gutsy Go:n toiminnanjohtaja Veera Ikonen kertoo, että päihteet ja niihin liittyvät huolet nousevat esiin jokaisella Gutsy Go -viikolla. Luottamus luo edellytykset käsitellä aihetta rohkeasti ja suoraan, nuorten näkökulmasta.
”Kuinka monella on kokemus, ettei ole uskaltanut kutsua kaveria kylään, koska jännittää onko oma vanhempi juonut? Tai kuinka moni tuntee jonkun, jolla on tällainen tilanne?”
Nostan itse käteni ylös ja jään odottamaan yleisön reaktiota kysymykseeni. Olemme vantaalaisessa yläkoulussa ja edessäni on liikuntasalillisen verran kasiluokkalaisia. Yleisössä nousee käsiä, yksi toisensa perään, osa arkaillen ja osa ponnekkaammin. Katson niitä ja mietin olisinko itse 14-vuotiaana kyennyt samaan rohkeuteen kuin nämä edessäni olevat nuoret nyt. Tai olisivatko nämä nuoret kyenneet tähän toistensa edessä vielä kolme päivää sitten, maanantaiaamuna, kun Gutsy Go -viikko alkoi.
On Gutsy Go -viikon neljäs päivä, torstaiaamu, ja kymmenestä tiimistä yhdeksän on jo edellisenä päivänä toteuttanut omat rauhaa ja luottamusta vahvistavat tekonsa. Yhden tiimin projekti on kuitenkin yhä toteuttamatta, sillä he ovat tarttuneet samaan haastavaan aiheeseen, joka nousee esiin nuorten aloitteesta jokaisella viikolla. Aihe on päihdeongelmat. Tällä kertaa tämä nuorten tiimi on löytänyt aiheeseen erityistä herkkyyttä vaativan näkökulman – vanhempien päihteiden käytön ja sen häpeän, jota lapsi tai nuori siitä kantaa.
Yleisössä on pystyssä kymmeniä käsiä ja keskinäinen kunnioitus ja luottamus salissa on niin vahva, että hetkeen ei tee mieli edes liikahtaa.
”Katsokaa ympärillenne, katsokaa kuinka monta meitä on. Kukaan ei ole tämän asian kanssa yksin”, sanon lopulta ja pyydän ryhmän nuoret esittelemään ideansa muille. He haluavat kutsua koko ikäluokan jakamaan anonyymisti kokemuksiaan. Tarkoituksena on helpottaa nuorten ja lasten kokemaa häpeää vanhempien päihteiden käytöstä ja tehdä näkyväksi, että saman kokemuksen jakaa moni. Se, että aikuinen juo, ei ole lapsen syy.
Päivän mittaan vaikea aihe saa kollektiivisen tekotavan tuloksena vaikuttavan muodon: Syntyy video ”Et ole ainoa”, joka samana syksynä palkitaan Ehkäisevän päihdetyön Taitaja-palkinnolla. Video on mainio esimerkki yhteisöllisen menetelmän ja toiminnan voimasta. Yhdessä on helpompi uskaltaa. Kun kaikki rohkaistuvat ja tulevat nähdyksi hyväksyvän katseen kautta, taittuu myös häpeän ote ja muutoksesta tulee mahdollista.
Gutsy tarkoittaa sisukasta ja rohkeaa. Rohkeutta mennä päin vaikeita aiheita ja uusia tilanteita, rohkeutta kohdata toinen ihminen. Rohkeutta paljastaa omat ajatuksensa, keskeneräisetkin, ja omat epävarmuutensa ja haavansa. Rohkeus edellyttää luottamusta, ryhmää, jossa olo on yhtä aikaa vapaa ja riittävän turvallinen, sillä Gutsy Go kutsuu kaikki yhdessä uudelle alueelle. Sellainen tila kannustaa laskemaan suojauksia. Silloin myös vahvuudet pääsevät loistamaan. Kun itse saa ja uskaltaa loistaa haavoitetuksi tulemista pelkäämättä, sen suo myös muille.
Nuoria tukevan aikuisen kannalta Gutsy tarkoittaa kykyä kuunnella ja malttia olla tietämättä paremmin. Se tarkoittaa sitä, että uskaltaa luottaa nuoriin. Se tarkoittaa rohkeutta luopua kontrolloinnin ja oikeassa olemisen tarpeesta. Se tarkoittaa sitä, että silloin kun kouraisee vatsanpohjasta ja tekee mieli vetää aikuisjarrusta, ollaan jonkin todella tärkeän äärellä, ja pitää kuunnella vielä tarkemmin.
Gutsy Go:ssa on ollut mukana 4000 nuorta liki 40 yläkoulusta. Ja yhä, liki jokaisella toimintaviikolla tulee hetki tai aihe, jolloin kouraisee vatsanpohjasta. Usein nuorten valitsemassa aiheessa on silloin jotakin haastavaa, jotakin mihin on vaikea tarttua ja vaikuttaa. Jotakin, minkä edessä aikuiset liian usein nostavat kädet pystyyn, vaikenevat, siirtävät vastuun ammattilaisille, kääntävät syyttävän sormen jotakuta tahoa kohti tai sanovat: ”Niin, se valitettavasti nyt vain on sellaista”.
Edellisen kerran minua kouraisi vatsanpohjasta istuessani Tallinnan Gutsy Go -viikolla venäjänkielisen yläkoulun luokkahuoneessa kymmenhenkisen nuorten tiimin kanssa. He olivat juuri saaneet opettajansa ja yhden englanninkielen taitoisen nuoren avustuksella kerrottua projektinsa idean ja tajusin todella ymmärtäneeni sen oikein: He halusivat testata saisivatko he ostettua alkoholia. Minua kouraisi vatsasta. Mielessä kävi, mitä tästä oikein tulee. Mitä vanhemmatkin sanovat, tai rehtori; että mitä koulua tämä nyt muka on. Ja että, Gutsy Go ei ole poliisi-tv.
Nuoret kertoivat lisää aiheesta: Heitä huoletti ikäistensä alkoholin käyttö. Se kuinka helppoa viinan ostaminen on. Se kuinka alkoholismi rikkoo perheitä ja yhteisöjä. Ja vaikka he eivät voi siihen vaikuttaa, niin tähän yhteen kohtaan he voisivat tarttua ja vaikuttaa. Videota voitaisiin katsoa kouluissa tai vaikka vanhempien kanssa ja se helpottaisi aiheesta puhumista, eikä nuorten juominen olisi tabu, jota muka ei ole olemassa ja joka on kiellettyä, vaikka kaikki tietävät, että sen kun kävelee kaupan eteen, niin joku aina hakee.
Kuuntelin heitä ja muistin itseni Alkon jonossa, joskus 90-luvun alussa, jonkun kaverin äidiltä napattu popliinitakki päällä, ystävän silmälasit päässä, kaverit toisen Alkon edessä roikkumassa hikiset markka-ajan setelit kourissa ja mietin, että mikään ei vissiin ole juuri muuttunut. Ja nyt nämä nuoret haluavat tätä asiaa omista lähtökohdistaan muuttaa ja tehdä sen tavalla, joka herättää kiinnostuksen keskustella asiasta. Ja heidän perustelunsa ovat ensiluokkaiset. Nuoret esittivät samat perustelut huoltajilleen ja niin, keskellä ihan tavallista keskiviikkopäivää, osana koulua, käynnistyi piilokamerakoe ”Alkoholi ei ole ratkaisu”. Videon rinnalle nuoret loivat keskustelun tueksi kysymyspatteriston, joka julkaistiin Tallinnan nuorisotoimen sivuilla.
Päihteet ja niihin liittyvät huolet nousevat esiin jokaisella Gutsy Go -viikolla ja liki jokaisella viikolla syntyy ainakin yksi teemaan liittyvä projekti. Useissa videoissa nuoret haastattelevat aiheeseen liittyen kokemusasiantuntijaa, jonka kanssa aiheesta voi keskustella suoraan ilman tuomitsemista, kiellettyjä kysymyksiä tai pakkovalistavaa otetta.
Nuorten tekemistä Gutsy Go- videoista on julkaistu otos Duodecimin Terveyskirjastossa ja lisää löytyy https://gutsygo.fi/parempi-ratkaisu/.
Videoiden voima on siinä kuinka ne nostavat aiheen esiin nuorten omista lähtökohdista. Ne mahdollistavat keskustelun, jossa päihteet eivät ole vaiettava tai valistuksella surmattava mörkö vaan asia josta voi ja pitää puhua. Videoilla kuultavat toisten nuorten ajatukset rohkaisevat puhumaan ja kysymään, ja luovat edellytyksiä sellaiselle tilalle, jossa voi laskea suojauksia – ”kun nuokin uskalsi, niin kyllä mäkin”.
Parhaimmillaan voi syntyä keskusteluja, joissa päästään kiinni siihen millaisiin tarpeisiin päihteet vastaavat. Ja milloin niiden käytöstä tulee ongelmallista.
