Kun digijättien luomat algoritmit uhkaavat mielenterveyttä ja demokratiaa, mitä työkaluja Gutsy Go tarjoaa? Miten nuoret voivat olla ratkaisijoita, eivät vain uhreja, yhä monimutkaisemmassa digitaalisessa todellisuudessa?
Näihin kysymyksiin tarttui Gutsy Go -menetelmän perustaja ja pitkän linjan mediavaikuttaja Aram Aflatuni Maailma kylässä -festivaalilla käydyssä asiantuntijapaneelissa. Hänen kanssaan lavalla keskustelivat Sitran ennakoinnin ja koulutuksen johtava asiantuntija Jukka Vahti ja kansanedustaja, psykoterapeutti Ville Merinen.
Koulu rohkeaksi toimijaksi digiajassa
“Emme voi lähteä vain uhriasetelmasta. Tarvitsemme sellaisen peruskoulun, jossa opettajat eivät pelkää sosiaalista mediaa ja kännyköitä, vaan pystyvät hyödyntämään nämä välineet”, Aflatuni haastaa koulumaailmaa kohtaamaan teknologian. Hänen mukaansa nykyinen somen käyttö tuottaa helposti ahdistusta:
“Menemme nykyään someen yksilöinä postaamaan kuvia itsestämme. Vastassa on taitavien ammattilaisten armeija, jolloin somesta tulee meille henkilökohtainen masennusgeneraattori.”
Positiivista näkyvyyttä tekojen kautta
Aflatuni ehdottaa vaihtoehtoa:
”Entä jos meillä olisi toisenlainen tapa mennä sisään someen? Gutsy Gossa nuoret ovat ryhmä, ja heidän postauksissaan on positiivisia tekoja, joista voi aidosti olla ylpeä. Ulkonäön sijaan esiin tulee luonteenvahvuudet.”
Hän painottaa, että sääntely ja ikärajat ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Koulun rooli on keskeinen:
“Gutsy Go on toiminut kouluissa ympäri Suomea jo vuodesta 2016 vahvistaen yhteisöllisyyttä. Menetelmässä nuoret kehittävät konkreettisia ratkaisuja omien alueidensa haasteisiin.”
Algoritmit, radikalisoituminen ja disinformaatio
Kansanedustaja Ville Merinen nosti esiin disinformaation näkökulman:
“Terapeuttina herättää huolta ajatusten radikalisoituminen suhteessa sukupuolirooleihin. Nyt kun Instagram on niin lähellä Trumpia, niin se peittää tietoa esimerkiksi Gazan tilanteesta. Tilanne on todella huolestuttava disinformaation näkökulmasta.”
Hän kysyy, miten somessa voitaisiin estää väärällä identiteetillä toimiminen ja miten ikärajat saataisiin toimimaan käytännössä.
Tarvitsemme digitaalista lukutaitoa
Sitran Jukka Vahti muistuttaa, että yksilö ei voi kantaa koko vastuuta:
“Kaikkea taakkaa ei pitäisi jättää yksilön harteille, mutta kyllähän me tarvittaisiin digitaalista informaatiolukutaitoa. Ei riitä enää se, että jotenkin osaa olla lähdekriittinen ja erottaa uutisen mainoksesta, vaan kyllä kaikkien pitäisi tietää perusasiat siitä, miten ne algoritmit toimii ja mikä oma rooli tässä datavetoisessa taloudessa on.”
Karuja lukuja lasten ja nuorten digiarjesta
Toimittaja Susanni Mahdura muistutti haasteiden mittakaavasta:
“90 prosentilla 5–6-vuotiaista on käytössään puhelin, 5–12-vuotiaiden vanhemmista puolet ovat huolissaan lapsensa puhelimen käytöstä. 40 prosenttia yläkouluikäisistä tytöistä ja 24 prosenttia pojista ovat kokeneet seksuaalista häirintää älylaitteiden kautta.”
Hän kysyi, mitä Gutsy Go on oppinut rauhantyöstä digiaikana.
Toivoa ja ratkaisuja
“Tarvitsemme lainsaäädännön tuomaa turvaa, mutta näen myös nuorten valtavan potentiaalin sisällön muuttamisessa. 10–20-vuotiaissa yli 80 % haluaa muuttaa maailmaa paremmaksi. Nuorilla on valtavasti oikeudenmukaisuuden tajua ja halua rakentaa ykseyttä. Meillä olisi mahdollisuus rakentaa peruskouluista oppimisympäristö, jossa nuoret vaikuttavat positiivisesti ja saavat kertoa siitä maailmalle. Se antaa heille positiivisen merkityksen ja näkyvyyden.”
Lopuksi Sitran Vahti tiivistää:
“…ei vain ’katso minua’ -somea, vaan tässä on jotain, josta voi olla hyötyä sinulle. Sisältöä, ei digiroskaa!”
