“Nuorten positiivista mielenterveyttä vahvimmin selittävä tekijä on itsetunto. Se ei synny tyhjiössä.”

Tutkija Hanna Ahrnberg seuraa Gutsy Go -menetelmän vaikutuksia nuorten osallisuuteen ja itsetuntoon Duodecimin jatkotutkimuksessa Sipoon Hubissa.

“Osallisuus ja kuuluminen perustuu vastavuoroisuuteen. Se tapahtuu aina suhteessa toisiin ihmisiin. On paljon vaadittu, että nuoren pitäisi antaa jotakin, jos et itse anna. Pitää olla uskallus irrottautua omasta ammattiroolista ja antaa myös itse. Tässäkin vastavuoroisuus keskiössä.” 

Hanna Ahrnberg on nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri, joka jo toista vuotta tutkii Gutsy Go -menetelmän vaikuttavuutta nuorten itsetuntoon, osallisuuteen ja positiiviseen mielenterveyteen. Ensimmäiset tutkimuksesta syksyllä 2020 saadut tulokset osoittavat, että Gutsy Go vahvistaa nuorten osallisuuden kokemusta tilastollisesti merkitsevästi. Mittarina käytettiin  THL:n kehittämää Osallisuusindikaattoria, joka kartoittaa merkityksellisyyden kokemusta, uskoa omiin toimintamahdollisuuksiin ja sosiaalista vuorovaikutusta.

“Tulos on kiinnostava muun muassa siksi, että osallisuuden kokemus yhdistetään kiusaamiseen. Sekä kiusattujen että kiusaajien osallisuuden kokemus on keskivertoa matalampi”, kertoo Hanna.

Lisäksi Duodecimin tutkimuksessa nousi esiin innostavia tuloksia siitä, että psykososiaaliset tekijät ovat tärkeämpiä nuoren positiiviselle mielenterveydelle kuin ulkoiset puitteet. 

“Nuorten positiivista mielenterveyttä vahvimmin selittävä tekijä on itsetunto. Se ei synny tyhjiössä, vaan sosiaalinen konteksti on erityisesti nuorilla tärkeä. Osallisuus ja sosiaalinen ympäristö on merkittävässä roolissa siinä mihin suuntaan itsetunto lähtee kehittymään. Niiden vaikutus voi olla vahvempi kuin sosioekonominen tausta ja kotiolot.” 

Tutkijana Hannaa kiehtoo erityisesti näkökulma siitä, mikä vaikuttaa nuoren itsetuntoon. 

“Itsetuntoon vaikuttaa tosi paljon se, voiko ihminen havaita itsessään ominaisuuksia jotka miellyttää. Keskeistä on, että pystyy ajattelemaan positiivisesti itsestään. Se lisää resilienssiä ja suojaa psyykkiseltä oireilulta. Yksittäisetkin hetket ja kokemukset onnistumisesta ja positiivisesta palautteesta, vaikkapa Gutsy Go -viikolla tai vastaanotolla, luovat perustaa itsetunnolle, kun omaa elämää aletaan suunnittelemaan.”

Osallisuuden kokemuksen ja itsetunnon vaikutuksista saadaan lisää tietoa Duodecimin jatkotutkimuksen kautta Gutsy Go Hub Sipoossa. Kolmivuotisessa Hubissa menetelmä viedään pitkäkestoisesti osaksi koulun rakennetta ja opetusta niin, että sen tavoitteet voivat toteutua koulun arjessa läpi lukuvuoden. Tulokset hyödynnetään valtakunnallisesti.

“Nyt Hubissa odotetaan, että saadaan tilastolliset erot kaivettua esiin: mitkä on ne osa-alueet, joissa muutos tapahtuu. Fokusryhmähaastatteluissa ovat nousseet esiin onnistumisen kokemukset, yhteisöllisyys ja rohkeus. On kiinnostavaa nähdä miten Hub -toiminnassa koulu voi pitkäjänteisesti tukea nuoren itsetuntoa. Nuorten onnistumisen kokemus saattaa olla intensiivinen, mutta sitten tulee aina jotain uutta. Ympärillä olevilla aikuisilla on tärkeä rooli siinä miten voidaan ylläpitää ja vahvistaa nuoren itsetuntoa. Nuoren ei tarvitse eikä pidäkään pystyä siihen yksin.”

“Positiivista palautetta pitää olla noin kymmenkertainen määrä verrattuna negatiiviseen, että se menee sinne selkärankaan itsetuntoa tukemaan”, muistuttaa Hanna. 

 

Kuka? Hanna Ahrnberg. Tutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri HUS Nuorisopsykiatrialta. Sosiaalipsykiatrian alan väitöstutkimuksen aiheena Nuorten positiivinen mielenterveys, luonteenvahvuudet, itsetunto ja osallisuuden kokemus. 

Hanna on sydämeltään humanisti, joka päätyi lääkäriksi suomalaisugrilaisen kielen- ja kulttuurintutkimuksen, sekä kotimaisen kirjallisuuden ja kansanterveystieteen maisteritutkintojen kautta: “Kirjallisuustiede ja lääkärin työ eivät lopulta ole niin kaukana toisistaan kuin voisi ajatella. Kirjoja lukemalla oppii eniten ihmisistä ja ihmisyydestä. Kirjallisuus ja lukeminen menee hyvin yhteen ihmisten kanssa työskentelyn ja psykiatrian kanssa.”

Miksi nuoret? “Nuoret sanoo suoraan mitä ajattelee. He voivat olla varautuneita ja luottamuksen rakentaminen saattaa kestää, mutta he ovat rehellisiä. He eivät vastaa mitä lääkäri odottaa, vaan ovat aitoja. Nuoret ovat tosi aitoja myös siinä, kun he eivät puhu mitään. Nuorten kanssa ei voi olla vaan omassa ennakkoroolissaan ja määritellä miten tämän pitää mennä. Pitää olla uskallus irrottautua ammattiroolista, ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Jos ei nuoret kiinnosta, niin on vaikea löytää yhteyttäkään.”

“Paljon kirjoitetaan siitä, että lähetemäärät ja nuorten psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet, mutta se ei välttämättä tarkoita, että nuoret voisivat entistä huonommin. Pikemminkin voi olla, että nuoret kokevat nyt turvallisemmaksi kertoa sen, että voivat huonosti. Ja se on hyvä. Sitä nuoret tarvitsevat: Mahdollisuuden kertoa, että voin huonosti, tarvitsen tukea, ilman häpeää. Jokainen nuori tarvitsee sosiaalisen ympäristön, jossa kokee voivansa olla oma itsensä, ja kokee kuuluvansa. Tunne siitä, että kokee kuuluvansa, tarkoittaa, että jotakuta myös kiinnostaa mitä sulle kuuluu.”

Miksi Gutsy Go? “Yleensä, kun puhutaan nuorista esimerkiksi mediassa, niin se liittyy aina johonkin ongelmaan. Nuorista ei puhuta yhteiskunnan jäseninä, vaan joinain subjekteina jotka ovat uhka, jotka ovat tehneet jotakin joka järisyttää perusturvaamme: He norkoilevat, hengaavat, tekevät jotakin paheksuttavaa. Muutoin nostetaan yksittäisiä lahjakkuuksia, kerrotaan vaikkapa kuka on saanut 8 laudaturia jollakin tietyllä paikkakunnalla vuonna 2015. Gutsy Go:ssa innostaa se, kuinka osallistetaan koko ikäryhmä: Kaikki saavat mahdollisuuden ottaa aktiivisen roolin ja löytää omiin vahvuuksin sopivan tavan osallistua, vaikuttaa ja tulla nähdyksi. Meissä kaikissa on ominaisuuksia, joista voi tulla vahvuuksia, kun joku tukee ja auttaa tunnistamaan ne. Nuorena ei tarvi olla valmis minkään ominaisuuden suhteen.”

Lue lisää Duodecimin tutkimuksesta