Järvenpään yhteiskoulun erityisopettaja Ringa Rydgrenillä on kokemusta Gutsy Go:sta jo kahden Gutsy-viikon verran. Ringan haastattelussa pääsimme kuulemaan toimintaviikon merkityksestä kouluyhteisölle, nuorille ja koulun henkilökunnalle. Miksi Gutsy kouluksi lähteminen kannattaa?
Gutsy Go -ohjaajakoulutuksessa opitaan asettumaan nuorten näkökulmaan
Järvenpään yhteiskoulu valikoitui Järvenpään Gutsy Go -kouluksi vuonna 2022. Syksyllä 2022 toteutettu toimintaviikko saa jatkoa tulevana syksynä, kun viikko järjestetään jälleen uusille kasiluokkalaisille. Mukana oli seitsemän opettajaa, jotka ohjasivat seitsemää eri ryhmää. On selvää, että Gutsy Go -viikon elämys ei rajaudu vain nuoriin, vaan tarjoaa myös opettajille ainutlaatuisen mahdollisuuden pysähtyä nuorten ja toistensa äärelle.
Järvenpäässä henkilökunta ja nuorisotoimijat koulutettiin Gutsy Go -metodiin kolme viikkoa ennen varsinaista viikkoa. Kolme intensiivistä koulutuspäivää sisälsivät ryhmäyttämis-, ideointi- ja toimintapäivät. Ringan kokemus koulutuksesta oli positiivinen, mutta todelliseen viikkoon on silti mahdotonta varautua vedenpitävästi. Paitsi siihen, että vastaan tulee yllätyksiä.
“Ei voi valmistautua kauheasti. Ohjaavan aikuisen näkökulmasta voi miettiä omia kontakteja ja resursseja, onko jotain mitä voi hyödyntää. Nuorten vetämä suunta voi olla kuitenkin ihan ennalta-arvaamaton. Oleellista on henkinen itsensä tsemppaaminen, että tästä voi tulla mitä vaan.”
Erityisen positiivisena piirteenä koulutuksesta Ringa mainitsee ohjaajille tarjotun mahdollisuuden toteuttaa oma Gutsy-projekti. Nuorten näkökulmaan asettuminen oli hyödyllistä ja hauskaa, ja auttoi ymmärtämään nuorten lähtökohtia Gutsy-viikolle.
Kuten muitakin taitoja, myös Gutsy Go -ohjaamista oppii tekemisen kautta. Ringan mukaan toinen viikko oli jo huomattavasti helpompi pelisilmän kehityttyä konkreettisen kokemuksen kautta. “Ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti ohjekirjaa, vaan voi vähän jo soveltaa tilanteen mukaan. Ohjekirja on kuitenkin tosi hyödyllinen selkäranka etenkin heille, joilla ei ole niin paljon kokemusta”.
Gutsy-viikolla koulun perinteiset roolit muuttuvat kertaheitolla
Nuorille Gutsy-viikko saattaa olla jännittävä kokemus, sillä arkiset kaveriporukat hajotetaan, eivätkä ryhmäläiset välttämättä tunne toisiaan. “Se on mielenkiintoinen tilanne, että miten päästään siirtymään siitä jännityspisteestä siihen, että uskalletaan esittää vapaasti ideoita ja lähteä toteuttamaan niitä”, Ringa kertoo.
Nuoret ovat myös hyvin erilaisia osallistumistavoiltaan, eikä ikinä voi ennakkoon tietää, millainen ryhmädynamiikka ryhmään rakentuu, Ringa kertoo.
Nuoria valmisteltiin toimintaviikkoon tekemällä ennakkotehtävät ja katsomalla aikaisemmin tuotettuja rauhantekoja. Sen suurempia ennakko-odotuksia ei haluttu asettaa, jotta maaperä säilyisi hedelmällisenä luovuudelle ja uusille ideoille.
Gutsy-viikolla moni nuorista saa ensimmäistä kertaa kokea olevansa ohjaksissa, kun roolit opettajien ja oppilaiden välillä muuttuvat. Vapaus tuo myös yllättävää vastuuta, johon nuoret reagoivat eri tavoilla. Ringa kertoo, kuinka jotkut hämmentyivät, toiset taas olisivat halunneet alkaa heti tekemään. Kaikki ovat kuitenkin aina saaneet projektinsa valmiiksi.
Ringan mukaan omassa ryhmässä on tärkeää varmistaa, että kaikki ehtivät mukaan, mutta kuitenkin samalla tukea heitä, joilla on hyvä meno päällä. “Tarvitaan aikuisen pelisilmää, että ohjaaja osaa kannustaa oikealla tavalla myös vähemmän aktiivisia ja esillä olevia nuoria”, Ringa avaa.
“Merkittävimpiä juttuja ovat hetket, kun pääsee tunnistamaan ja sanallistamaan onnistumisia nuorille, jotka eivät välttämättä niin paljon saa positiivista palautetta kouluarjessa. Toivon, että heille on jäänyt se omaa toimintaa tukeva ajatus, että mä onnistun ja osaan.”
Ringan puheesta tulee esiin, että ohjaaminen ei ole aina helppoa. Ohjaajan tulee sopeutua ohjaamaan erilaisia ryhmädynamiikkoja; aktiivisia ja dynaamisia tekijöitä sekä ujompia ja hidastempoisempia harkitsijoita. Ohjaajan tulee ymmärtää, että moni nuorista on mukavuusalueensa ulkopuolella, ja ideoiden esittäminen saattaa olla jännittävää. Gutsy-viikko rikkoo turvallisesti roolitetun kouluarjen, ja laittaa palikat uusiksi. Se vaatii sopeutumista sekä henkilökunnalta, että nuorilta.
Ringa muistuttaakin, kuinka Gutsy-viikolla ohjaajan tulee varautua pedagogisesti siihen, että vastaan saattaa tulla myös pettymyksiä. Viikko on lyhyt aika, ja käytännössä kaiken pitää osua kohdilleen. Viikon aikana opitaan yhdessä sietämään epävarmuutta, mutta ohjaajalla on viimekädessä vastuu löytää aitoja onnistumisia myös tilanteessa, jossa projekti ei ole edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Millaisen jäljen Gutsy-viikko jätti nuoriin ja henkilökuntaan?
Ringa kuvailee Gutsy-viikon kokemusta positiivisin sanoin. Onnistumisen mahdollistivat tiivis, tukeva ja sitoutunut porukka, jossa syntyi lämmin yhteisöllisyys paitsi aikuisten välille, myös Gutsy-porukan kesken. Yhteisöllisyyden kokemus, jossa myös aikuiset saavat positiivista ja kannustavaa palautetta omasta osaamisestaan on Ringan mukaan harvinaista kouluarjessa, jossa tämänkaltaiselle tiimityöskentelylle jää vähemmän aikaa.
“Kaikki opettajat olivat mukana mielellään ja jokainen omista lähtökohdistaan. Ihan huikea kokemus!”
Ringa näkee toimintaviikon muuttaneen koko kouluyhteisön toimintaa. Kokemus Gutsyn parissa tarjosi työkaluja osallisuuden vahvistamiseksi osana koulun arkea, ja viikon myötä kohtaamiset ja molemminpuolinen arvostus lisääntyivät. “Kouluilla on paljon työkaluja lisätä osallisuutta ja vaikuttaa oppilaiden osallisuuteen. Jos tästä muodostuu pidempiaikainen toimintatapa, se vaikuttaa väkisinkin kouluarjen osallisuuden käytäntöihin”, Ringa toteaa.
Ringa tunnisti, että Gutsy-viikkoon osallistuneet aikuiset kohtasivat nuoria viikon jälkeen eri tavalla kuin ennen. “Vuorovaikutuksesta tuli henkilökohtaisempaa ja läsnäolevampaa. Yhteisöllisyyden lisääntyminen näkyi sekä aikuisten, että aikuisten ja nuorten kesken. Roolien muuttuessa sekä oppilaista että opettajista tuli esiin puolia, joita ei normaalissa kouluarjessa näe. Tämä lisää luottamusta ja luottamus yhteisöllisyyden kokemusta”, Ringa lisää.
Viikon jälkeen nuoret näyttivät myös ottavan herkemmin kontaktia oman kaveriporukan ulkopuolisiin oppilaisiin. Ringa toivookin, että nuorille tuli Gutsy-viikon myötä näkyväksi se, että heillä on oma yhteisö, ja he kuuluvat tähän yhteisöön sen arvostettuina ja tasavertaisina jäseninä.
Ringa näkee, että olisi tärkeää siirtyä ajatukseen, että lapset ja nuoret ovat jo, heistä ei tarvitse tulla mitään, vaan he ovat jo. Se, että oppilas tietää olevansa tärkeä, nähty ja riittävä, ovat Gutsyyn liittyviä arvoja, joita voidaan oppia omaksumaan yhteiskunnassa. Nämä tervettä itsetuntoa rakentavat arvot peilautuvat paitsi kouluarkeen, myös laajemminkin yhteiskuntaan.
Miksi sinun koulustasi kannattaisi tulla Gutsykoulu?
Ringan mukaan Gutsy Go mahdollistaa oman yhteisön ja kouluyhteisön vahvuuksien esille tuomisen ainutlaatuisella tavalla. Gutsy Go mahdollistaa toistensa kohtaamisen ihmisinä, eikä koulumaailman annettujen roolien kautta. “Gutsy Go on hieno mahdollisuus haastaa itseään ja tunnistaa sekä omia, että kollegoiden voimavaroja, jotka eivät tule kouluarjessa aina näkyviksi”, Ringa toteaa.
Ringa näkee Gutsy Go:n malliesimerkkinä positiivisesta pedagogiikasta. Projekti antaa tilaisuuden pysähtyä yhteisön jäsenien äärelle ja tunnistaa hyviä asioita sekä oppilaiden että opettajien välisessä yhteistyössä.
“Aika harvoin opettajat saavat positiivista palautetta. Tämä on myös opettajille mahdollisuus, että hei mä osaan, ja mun työkaverit huomasi että hoidin tän homman hyvin. Gutsy Go tekee jokaisen henkilökohtaista osaamista näkyväksi yhteisön tasolla ja luo ainutlaatuisen jaetun onnistumisen kokemuksen.”
Ringa toivoo, että Gutsy Go:n kaltaiset jutut leviäisivät yhteiskunnassa laajemminkin. “Pitäisi lähteä liikkeelle siitä, miten nuorista puhutaan. En ole kertaakaan avannut hesaria niin, että siellä ei olisi nuorten rikollisuuteen ja väkivaltaan viittaavaa uutisointia. Suurin osa nuorista on kuitenkin fiksuja, älykkäitän ja osallistuvia”.
Ringa näkee, että Gutsy Go on loistava työkalu nuorista löytyvän potentiaalin esille tuomiseen. Hän toivoo, että nähtäisiin arvo lasten ja nuorten kuulemisessa nyt, eikä 30 vuoden päästä pohdita, että mikä meni pieleen.
“Resurssit vähenevät ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Olisi tärkeää, että nuoret eivät jäisi jumiin siihen kokemukseen, että kaikki on pilalla ja hukassa. Että nuorilla tulisi kokemus siitä, että ei olisi vaikutusmahdollisuuksia, kun niitä kuitenkin on.”
Tiina Helin
