Duodecim ja Gutsy Go yhteistyöhön: ”Kyyninen ihminen ei näe, että omalla terveydellä olisi merkitystä” sanoo Duodecimin johtaja Pekka Mustonen

”Seuraamassani ryhmässä eräs nuori oli maanantaina melko ujo, ja mietin että mitähän hän tuumii. Pohdin myös, miten ryhmän hiljaisin pärjäisi hektisellä Gutsy Go -viikolla, joka vaati paljon esilläoloa. Nuori ehdotti alussa varovasti ideaansa omalle ryhmälle. Muut nuoret innostuivat hänen ehdotuksesta ja alkoivat työstää ideaa touhuten.”

Näin muistelee Duodecimin Koulun terveyskirjaston päätoimittaja Katjan Aktan-Collan kokemustaan Gutsy Go -viikosta Espoonlahden koululla helmikuussa 2018.

Aktan-Collan Aktan-Collan seurasi ryhmää loppuviikon ja huomasi, kuinka hänen seuraamansa nuoret alkoivat jutella tuntemattomien kanssa ja lopussa loistivat projektivideolla kommenteissaan ja toiminnassaan.

”Nuorista oli kuoriutunut viikon aikana uusi puoli esiin”, Aktan-Collan hämmästelee.

Tutkimukset osoittavat, että positiivisuutta ja elämänuskoa voi oppia. Aktan-Collan todisti tämän ensikädessä Gutsy Go -projektiviikon aikana. Viikon aikana hän näki merkittäviä muutoksia muissakin nuorissa.

 

Ihmisten asenteella on tutkitusti vaikutusta terveyteen. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kyynisesti elämään suhtautuvat saattavat sairastua sydän- ja verisuonitauteihin todennäköisemmin kuin henkilöt, joiden elämänasenne on valoisampi. Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että elämänasenne heijastuu ihmisen elintapoihin ja siten tehtyihin elämänvalintoihin.

Samaiseen päätökseen tuli myös Suomalainen Lääkäräriseura Duodecim, joka havaitsi, että suomalaisten nuorten kyynisyys kaksinkertaistuu yläkouluikäisestä nuoreksi aikuiseksi kasvaessa.

”Kun vertaillaan kyynikkojen ja optimistien eliniänennustetta, siinä on koulutustaustasta riippuen 8-15 vuoden ero”, Pekka Mustonen, Duodecimin toimitusjohtaja varoittaa.

Duodecimilla huomattiin, että kyynisyyttä kokevat nuoret jättivät myöhemmin muita todennäköisemmin hakeutumatta koulutukseen ja jäivät helpommin yhteiskunnan ulkopuolelle. Lääkäriseura toteutti muutamia vuosia sitten tutkimuksen, jonka mukaan yläkouluikäisistä nuorista 10% oli vähintään jossain määrin kyynisiä. 18–25-vuotiaita tutkittaessa luku oli tuplaantunut 20%: iin.

”Lääkäriorganisaationa meitä kiinnostaa kyynistymisen estäminen, koska se on suuri syrjäytymisen riski ja epäterveellisiin elämäntapoihin liittyvä asia. Kyyninen ihminen ei keskimäärin näe, että omalla terveydellä olisi arvoa tai merkitystä”, Mustonen sanoo.

”Onnen taitojen opettaminen yläkoululaisille on tärkeää. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä on hyvin keskeinen kysymys”, Mustonen täydentää.

 

Mutta miten kyynisyyttä voidaan vähentää? ”Kyynisestä ihmisestä tuntuu, että hän ei voi vaikuttaa omiin asioihinsa, että mitään ei ole tehtävissä. Kyynisyyden kääntöpuoli on toiveikkuus: että näkisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia, ja että kokisi tässä maailmassa olemisen merkitykselliseksi. Gutsy Go:ssa on paljon juuri tällaisia elementtejä”, Aktan-Collan sanoo.

Koulun rooli hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa on olla ihmiseksi kasvamisen paikka pelkän tiedonkeruupaikan sijaan. Aktan-Collan toivoo koulun aikuisilta läsnäoloa ja kiinnostusta nuoriin. Nuoren osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa myös yhteisön esimerkillä on väliä.

”Duodecim haluaa tehdä Gutsy Go:n kanssa yhteistyötä juuri näistä aiemmin mainituista syistä sekä myös siksi että kyse on uudesta ja kiinnostavasta menetelmäinnovaatiosta, jossa omia vahvuuksia voi oivaltaa tekemisen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Nuoret saavat laajan patteriston työelämätaitoja ja tunnistavat vahvuuksia, joita perinteinen koulussa suoriutuminen ei arvioi tai mittaa”.

Duodecim on kiinnostunut myös luonteenvahvuuksista ja niiden tunnistamisen vaikutuksesta hyvinvointiin.

”Luonteenvahvuudet ovat tietyllä tavalla meidän kasvupotentiaaliamme, voimavarojamme ja hyveitämme. Niiden käyttäminen tuottaa iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Luonteenvahvuuksia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Monet luonteenvahvuudet, kuten toiveikkuus, rohkeus ja myötätunto niin itseä kuin muita kohtaan, ovat vastalääkettä kyynisyydelle. Kuten myös kauneuden arvostus ja henkisyys”, Aktan-Collan sanoo.

Hänen mukaan Gutsy Go -toiminta kannustaa luonteenvahvuuksien esiintuomiseen. Se luo tilanteita, jotka tulevat esiin eri tavalla kuin perinteisessä koulumaailmassa.

”Viikon aikana tulee vastaan niin erilaisia tilanteita, että niissä monenlaiset vahvuudet pääsevät pintaan: joltain tulee toimeenpaneva voima, joku pitää toista kauniisti kädestä tai katsoo silmiin. Lisäksi Gutsy Go -viikolla on sellainen henki, että luonteenvahvuuksien näyttäminen on hienoa eikä noloa. Uskallus siihen kasvaa”, Aktan-Collan sanoo.

Mustosen mukaan kyyniset yläkoululaiset nuoret ovat se ryhmä, johon pitää panostaa.

”Yleensä heidän kohdalla luovutaan toivosta ja satsataan niihin, joilla menee hyvin. Asiat, joilla nuoria mitataan koulussa, liittyvät aina kielelliseen, matemaattiseen, tai verbaaliseen lahjakkuuteen. Muut lahjakkuuden muodot jäävät huomioimatta, ja ovat usein niitä jotka ratkaisevat menestymisen työelämässä”, Mustonen sanoo.

Tällaisia asioita ovat muunmuassa sosiaalinen lahjakkuus, luovuus ja empatia.

”Näen henkilökohtaisesti, että tämän tyyppisten asioiden mittaaminen ja oivaltaminen voi johtaa merkittävään muutokseen, joka kantaa pitkälle. Jos Gutsy Go tulisi osaksi koulujen opetusohjelmaa, sillä olisi erittäin iso merkitys.”

Syksyllä 2019 Gutsy Go ja Duodecim tutkivat yhteistyössä luonteenvahvuuksien vaikutuksia kyynisyyden vähentämisessä.